Moni on tänä vuonna viettänyt enemmän aikaa kotona. Siellä moni meistä on myös ollut onnellinen, koska vessassa voi käydä ihan niin useasti kuin haluaa. Eikä kukaan ihmettele. Mutta entä kun pitäisikin mennä töihin tai vaikka metsäretkelle?
Jos vastaat suureen osaan seuraavista kysymyksistä kyllä, niin lue loppuun asti:
- Käytkö vessassa yli 8 kertaa päivässä ja pissaa tulee yleensä melko vähän?
- Käytkö vessassa varmuuden vuoksi aina tilaisuuden tullen?
- Tuleeko pissaa useimmilla kerroilla kuitenkin melko vähän?
- Herättääkö pissahätä sinut myös öisin?
- Vältätkö sellaisia tilaisuuksia, joissa et välttämättä vessaan pääse oman aikataulun mukaan? Tai laitat vähintäänkin pikkuhousunsuojan vahinkojen varalta
- Koetko, että vessassakäynti rajoittaa elämääsi?
Yliaktiivisen rakon sielunelämästä
Tavallisesti aikuisella on tarve käydä pissalla 5–7 kertaa päivässä. Tällöin pissaa tulee kerralla noin 3–5 dl. Yliaktiivisesta rakosta kärsivät käyvät pissalla yli 7 kertaa päivässä ja usein öisinkin (2 tai useamman kerran). Pissahätä on yleensä pakottava, eli vessaan on mentävä hädän iskiessä. Pimpillisillä yliaktiivista rakkoa esiintyy jopa 9 %:lla.
Pissaaminen on melko monimutkainen prosessi, kun sitä tarkemmin ajattelee. Eli ei kannata oikeastaan ajatella, liika ajattelu nimittäin myös pahentaa tilannetta. Virtsarakkoon mahtuu kerrallaan yleensä noin 4-6 dl pissaa. Kun rakko on täyttynyt tilavuudeltaan noin 40% syntyy ensimmäinen havainto pissahädästä. Yleensä tällöin on vielä mahdollista unohtaa pissahätä ja jatkaa sitä, mitä oli tekemässä. Jos sinulla taas on yliaktiivinen rakko, niin todennäköisesti tässä kohtaa rakossa ollessa noin 1,5 dl virtsaa kiirehdit jo pissalle. Vessaan, jonka olet jo paikantanut hyvissä ajoin.
Yliaktiivisella rakolla voidaan siis tarkoittaa rakon supistelua herkästi, vaikka rakossa ei olisi juurikaan virtsaa. Tällöin rakkoa aistivat hermot ovat syystä tai toisesta herkistyneet. Tämä aiheuttaa pakottavaa tarvetta käydä pissalla useita kertoja päivässä ja yleensä myös yöllä. Yliaktiiviseen rakkoon saattaa liittyä myös virtsankarkailua.
Miksi juuri minä?
Yliaktiiviselle rakolle ei ole yhtä ainoaa selitystä ja syitä voi olla niin monta kuin rakkoja. Jos puhutaan hedelmällisessä iässä olevista pimpillisistä, niin stressi, lantionpohjan laskeumat, ulkosynnyttimien kiputilat ovat omalla vastaanotollani yleisimpiä syitä. Ja koko kehon jumitus. Mikä sitten on muna ja mikä kana, niin se jää joskus arvuutukseksi.
Joskus vaiva on myös syntynyt omien vessakäyntitapojen seurauksena, esim. kotona pitkiä aikoja viettäessä. Moni yliaktiivisesta rakosta kärsivä juo myös runsaasti kahvia ja/tai hiilihapollisia juomia. Kesällä mansikat ja omenat ovat oivallisia rakon ärsyttäjiä. Ja jos vaiva ei alun perin ole ollut psyykkinen, niin se herkästi muuttuu sellaiseksi, niin paljon elämään se pikku hiljaa vaikuttaa.
Mitä voin tehdä kotona?
Kehon hoidon lisäksi monesti kotona kannattaa tarttua härkää sarvista ja kokeilla seuraavia keinoja:
- Kartoita ensin, kuinka usein käytä päivässä pissalla, kuinka paljon pissaat kerralla ja paljonko juot.
- Tunnustele, oletko stressaantunut/kuormittunut. Voisiko sille tehdä jotain?
- Vältä kofeiinia ja hiilihapollisia juomia.
- Vältä rakkoa ärsyttäviä ruokia, kuten sitrushedelmiä, mansikoita, ananasta, omenoita, suklaata (ikävä kyllä tähän listaan voidaan lisätä myös paljon muitakin ruokia)
- jos nautit näitä, niin juo lasi vettä aina samalla (huvittava ohje, eikö?)
- Juo 1,5-2 litraa/vrk mieluiten vettä, vähennä juomista klo 18 jälkeen
- Lopeta/vähennä pikkuhousunsuojien käyttöä ja hoida limakalvot kuntoon.
- Vältä pissalla käymistä varmuuden vuoksi.
- Yritä pidentää virtsaamisvälejä ja lisätä pissan määrää asteittain niin, että käyt pissalla 2–3 tunnin välein ja kokeile pissahädän syntyessä siirtää hädän tunnetta
- tekemällä 5 kertaa lantionpohjan supistusta ja rentoutusta
- nousemalla varpaille 10 kertaa
- istumalla kukkaron tai sukkamytyn päälle niin, että saat paineen välilihan alueelle
- keskittymällä johonkin muuhun hengittämällä muutaman kerran syvään ja laske vaikka takaperin sadasta nollaan 7 numeron välein.
Jos haluat kokeilla itseksesi rakon koulutusta niin muista, ettei tuloksia synny yhdessä yössä. Ja välillä saatat edelleen joutua käymään pissalla varmuuden vuoksi. Joskus näin täytyy tehdä, jotta voit nauttia esim. kävelyretkestä.
Sain teiltä lukijoilta somen kautta myös muutamia kysymyksiä yliaktiiviseen rakkoon liittyen ja vastaan niihin vielä lopuksi.
Kysymyksiä ja vastauksia
Voiko yliaktiivinen rakko aiheuttaa alavatsan kipua pissatessa?
Yliaktiiviseen rakkoon ei liity kipua. Kipu saattaa johtua esim. virtsatieinfektiosta tai virtsarakon kipuoireyhtymästä. Kivun syy kannattaa selvittää aloittamalla gynekologikäynnillä. Jos siellä ei syytä löydy, voidaan tutkimista jatkaa lantionpohjan fysioterapiassa.
Olen yrittänyt vähentää juomista, mutta silti juoksen vessassa tunnin välein. Pitäisikö juoda vielä vähemmän?
Loogiselta tuntuisi, että juomista vähentämällä pissahätien määrä vähenee. Mutta näin ei yliaktiivisen rakon tapauksessa ole. Oleellista on mitä juot ja että juot riittävästi. Kun pyritään helpottamaan tilannetta, niin tärkeää on juoda riittävästi 1,5-2 litraa/vrk, jotta rakko tottuu venymiseen.
Kannattaako käyttää pikkuhousunsuojaa?
Kyllä ja ei. Ei siksi, että pikkuhousunsuojat kuivattavat limakalvoja ja siitä seuraa uusia ongelmia. Mutta jos pikkuhousunsuoja tuo sinulle turvallisuuden tunnetta mennessäsi johonkin tapahtumaan tai vierailulle, niin ehdottomasti. Kunhan et käytä suojaa joka päivä vuorokauden ympäri.
Olen raskaana (rv 34) ja käyn pissalla USEIN, öisin jopa 2-3 kertaa. Pitääkö huolestua?
Aina jos huolestuttaa, niin kannattaa ottaa asia esille neuvolassa. Mutta yleensä ei tarvitse huolestua, vaikka on todella ärsyttävää ravata vessassa jatkuvasti. Kasvava kohtu painaa toisilla enemmän ja toisilla vähemmän rakkoa ja aiheuttaa pissahätää. Kannattaa silti kokeille päiväsaikaan edellä mainittuja keinoja, jos vaikka onnistuisit hieman pidentämään välejä. Jos sinulla on ollut yliaktiivisen rakon oireilua jo ennen raskautta ja oireet ovat olleet läsnä raskauden alkuvaiheesta alkaen, niin silloin ehdottomasti kannattaa hakea apua hyvissä ajoin. Myös alkuraskauden hormonaaliset muutokset vaikuttavat lantionpohjan toimintaan, vaikka kasvava vauva ei vielä painakaan rakkoa.
Kuvasta kiitos:
Greta Rossi
Lähteet:
Bilancieri, Joanna (2015) Get the Pelvic Floor Back in Action. Physical Therapist’s Insight into Rehabilitating Pelvic Dysfunction. Cynthia Farley: Amazon, GB.
Heiskanen, J., Jernfors, V., Parantainen, A., Camut, M., Isotalo, A., Luomala, T., Törnävä, M., Sinisalo, M. & Palomäki, K. (2020) Lantionpohjan fysioterapia. Lantionpohjan toimintahäiriöiden oppi- ja ammattikirja terveydenhuollon ammattilaisille. VK-kustannus: Lahti.
